Voittajien ja häviäjien kulttuuri? Henkinen väkivalta klassisen musiikin koulutuksessa

Henkinen väkivalta on klassisen musiikkikulttuurin tunnustamaton ongelma, johon viitataan usein vain kiertoilmaisuin. Henkinen väkivalta ilmenee monin tavoin ja voi pahimmillaan aiheuttaa pitkäaikaista haittaa sitä kohdanneelle henkilölle. Klassisen musiikin kulttuurissa on monia henkiselle väkivallalle altistavia riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat suorituskeskeisyys ja muusikon hyvinvoinnin laiminlyönti.

Klassisen musiikin kulttuurin sukupuoleen ja rotuun liittyvä epätasa-arvo sekä sukupuolittunut ja seksuaalinen epäasiallinen käytös ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä mediassa (e.g., Brug 2018; van Oorschot 2018; Gault 2020; Saarikoski 2020a 2020b; Valkama 2020; Kvist 2021). Sukupuolittunutta ja seksuaalista epäasianmukaista käytöstä klassisen musiikin kulttuurissa koskevissa artikkeleissa on nostettu esille myös toinen ongelmallinen ilmiö. Suomalaisessa keskustelussa ilmiötä on nimitetty muun muassa ”nöyryyttämisen kulttuuriksi” (Saarikoski 2020a, 2020b; Valkama 2020). Esimerkiksi kapellimestari ja emeritusprofessori Atso Almilan haastattelussa mainitaan kuinka ”[i]tkuiset soittotunnit ja huuto opetustilanteissa ovat monelle suomalaiselle tuttuja kokemuksia” (Mattila 2020). Samoin pianisti ja professori Matti Raekallio (2020) käsittelee Rondossa ilmestyneessä tekstissään myrkyllistä pedagogiikkaa, jossa opettaja musertaa tylysti opiskelijan. Raekallio kysyykin: ”Kuinka monta potentiaalisesti merkittävää taiteilijaa sellainen opetustyyli tuhosi?”

Kyseinen opetustyyli, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, ei kuitenkaan ole pelkästään historiaan jäänyt ilmiö. Asia nousi nimittäin esille myös Musicians’ and Performing Artists’ Health and Performance -konferenssissa Oslossa syyskuussa 2022. MHPC22-konferenssissa kuultiin pääosin esitelmiä muusikoiden rasitusvammoista, esiintymisjännityksestä ja esiintyvien taiteilijoiden henkisestä valmentautumisesta.  Yksi keskeinen konferenssin ohjelmanumero oli myös paneelikeskustelu musiikinopiskelijoiden hyvinvoinnista, jossa keskustelijoina oli niin opiskelijoita, tutkijoita kuin opettajia. Noin tunnin keskustelun aikana tuli monesti esille miten musiikinopiskelua varjostaa edelleen perinteinen mestari–kisälli-opetustyyli, jossa autoritaarinen opettaja saattaa jopa henkisesti murskata opiskelijan. Paneelia ja ylipäätään yhteiskunnallista keskustelua aiheesta seuranneena olen usein hämmästellyt sitä, miten usein ilmiöön viitataan kiertoilmaisuin sen sijaan, että käytettäisiin sitä oikeasti kuvaavaa termiä. Henkilön ”murskaaminen”, ”myrkyllinen pedagogiikka” ja ”nöyryyttämisen kulttuuri” ovat nimittäin henkistä väkivaltaa.

Henkinen väkivalta ja sen seuraukset

MIELI – Suomen Mielenterveys ry (2021) luokittelee henkiseksi väkivallaksi nöyryyttävän kohtelun, kuten syyttelyn, arvostelun tai aliarvioimisen, haukkumisen tai nimittelyn, sekä loukkaamisen ja välinpitämättömän kohtelun. Henkinen väkivalta voi myös olla hallintaan pyrkivää kohtelua, kuten uhkailua, kiristystä tai pelottelua. Lisäksi se voi ilmetä tarkkailuna ja toiminnan rajoittamisena. Tämä voi olla esimerkiksi henkilön eristämistä tai pakottamista. 

Henkistä väkivaltaa urheilukulttuurissa tutkineet Ashley Stirling ja Gretchen Kerr (2008: 178) määrittelevät henkisen väkivallan (eng. emotional abuse) olevan toistuvaa ja tahallista käytöstä, kuten haukkumista ja halveksuntaa, sekä uhrin jättämistä ilman tukea ja huomiota. Henkistä väkivaltaa harjoittava henkilö on tyypillisesti keskeisessä roolissa uhrin elämässä, jolloin käytöksellä voi olla voimakkaasti hyvinvointia horjuttava vaikutus. 

Klassisen musiikin alalla ja opetuksessa tapahtuvaa henkistä väkivaltaa tai sitä sivuavia aiheita käsitteleviä tutkimuksia löytyy vain muutamia (Seesjärvi 2017; Fernàndez-Morante 2018; Bull 2019; Özevin 2022; Gibson 2023; Valtasaari 2023; Koivisto-Kaasik tulossa 2024). Sosiologi Anna Bull (2019: 190) toteaa, että tutkimuksen puute on erityisen huolestuttavaa, sillä henkinen väkivalta ilmenee hyväksyttynä ja normalisoituna osana klassisen musiikin kulttuuria. Tätä puutetta olen omalta osaltani pyrkinyt korjaamaan tutkimuksessani.

Väitöskirjatutkimukseni ja tämän tekstin pohjana toimiva artikkeli (Ramstedt 2023c) perustuu haastatteluihin, jotka tein vuosina 2019–2020 neljäntoista suomalaisen valkoisen naispuolisen klassisen muusikon kanssa. Haastateltavat olivat silloin iältään 25–45-vuotiaita ja soittivat pääsoittimenaan pianoa, viulua, alttoviulua tai selloa. Vaikka suurin osa haastateltavista oli kohdannut henkistä väkivaltaa, jotkut eivät olleet kokeneet sellaista käytöstä lainkaan. Tutkimuksessani henkinen väkivalta ilmeni vähättelevänä ja ilkeänä kommentointina, aiheettomana suuttumuksena ja vihana, syyttelynä, nöyryyttämisenä, vahingollisena vertailuna, välinpitämättömänä kohteluna ja huomiotta jättämisenä. Lisäksi opiskelija saatettiin laittaa tahallaan tilanteeseen, jossa tämä tulee epäonnistumaan. Henkistä väkivaltaa oli koettu lapsena ja nuorena musiikkiopistoissa sekä nuorena aikuisena ammattiopinnoissa. (Ramstedt 2023c).

Henkisellä väkivallalla voi olla pitkäaikaisia haitallisia seurauksia, kuten ahdistus, alentunut minäpystyvyys ja itseluottamus, mielenterveydelliset ongelmat, sekä heikentynyt opiskelumotivaatio ja keskittymiskyky. (Swart 2013; Stirling and Kerr 2013: 87; Norman ym. 2012: 22.) Lapsena ja nuorena koettu henkinen väkivalta voi lisäksi vaikuttaa mielenterveyteen myöhemmin aikuisiällä ja altistaa sairauksille, kuten astmalle (Edwards ym. 2003; Lietzén ym. 2021; Spinazzolla ym. 2018).

Pienet piirit ja valtahierarkiat: Tavoitteellisen urheilun ja musiikkikoulutuksen yhteneväisyydet 

Henkistä väkivaltaa on tutkittu urheilututkimuksessa laajasti jo 1990-luvulta alkaen (Tomlinson ja Yorganci 1997; Burke 2001; Bringer ym. 2002; Koivisto ja Tiihonen 2002; Fasting ja Svela Sand 2015; Stirling ja Kerr 2008, 2009, 2013, 2017; Kavanagh ym. 2017; Willson ja Kerr 2021; McMahon ym. 2022). Yksi riskitekijä henkiselle väkivallalle ovat urheiluvalmentajan limittäiset roolit ja niihin liittyvät valtariippuvuudet (Tomlinson ja Yorganci 1997; Stirling ja Kerr 2009: 228). Urheiluvalmentaja saattaa toimia epävirallisesti myös muissa rooleissa nuoren urheilijan elämässä, kuten elämäntaidon valmentajana, ravitsemusasiantuntijana, tai vaikkapa psykologina (Stirling ja Kerr 2009: 228). Urheiluvalmentajan ja musiikin-, soiton- tai laulunopettajan roolit muistuttavatkin monella tapaa toisiaan. Kuten urheiluvalmentajalla, myös musiikinopettajalla voi olla monia limittäisiä rooleja opetettavan aineen asiantuntijana sekä portinvartijana, esimerkiksi opiskelijan tukihenkilönä ja roolimallina.

Toisaalta taidealoja leimaavat erilaiset ikään, sukupuoleen, tunnettuuteen ja uravaiheeseen liittyvät hierarkiat, jotka ilmenivät myös Anna Anttilan (2019: 15) selvityksessä riskitekijöinä vallan väärinkäytölle. Esimerkiksi ikäero voi altistaa hyväksikäytölle tai henkiselle väkivallalle, kun vanhempi opettaja on nuorta oppijaa henkisesti kypsempi. (Stirling & Kerr 2009, 235; Ramstedt 2023c, tulossa 2023). Lisäksi etenkin ammattiopintoihin tähdätessä ja ammattiopintojen aikana musiikinopiskelu voi olla intensiivistä ja kuormittavaa. Tavoitteellista urheilua ja musiikinopiskelua yhdistää myös se, että opiskelija suhtautuu usein intohimoisesti oppimiseen ja kehittymiseensä. Sosiaaliset piirit voivat olla pienet ja sosiaalinen elämä saattaa rajoittua musiikkipiireihin. Elämän rajoittuminen mahdollisesti jopa suljettuun yhteisöön ja edellä mainitut valtahierarkiat asettavat oppilaat haavoittuvaan asemaan. (Bull 2022a). Pahimmillaan nämä tekijät voivat edesauttaa vallan väärinkäyttöä ja haitallisen toimintakulttuurin normalisointia. (Stirling ja Kerr 2009: 235; Bull 2019; 2022a; Ramstedt 2023c; tulossa 2023). Toisin sanoen vallan väärinkäyttöä, kuten vaikkapa henkistä väkivaltaa, ei välttämättä osata tunnistaa tai kyseenalaistaa, jos toiminta on muotoutunut osaksi toimintakulttuuria (Stirling ja Kerr 2009: 235; Ramstedt 2023c).

Opettajan ja oppijan valtaepäsuhdan ja henkisen väkivallan välillä ei kuitenkaan ole syy-seuraussuhdetta. Stirling ja Kerr (2009: 235) toteavat, että henkinen väkivalta on yleisempää kulttuurissa, jossa ihannoidaan ja priorisoidaan urheilusuoritusta ja jossa suoritus asetetaan urheilijan hyvinvoinnin edelle. Tällainen suorituskeskeisyys ei ole harvinaista myöskään taidealoilla.

Erinomaisuuden tavoittelu ja suorituskeskeisyys henkisen väkivallan riskitekijöinä 

Musiikintutkijat Elizabeth Bucura (2020) ja Bull (2022b) esittävät, että klassisen musiikin koulutusta leimaa usein erinomaisuuden ja virheettömyyden tavoittelu. Mutta minkälaisia sosiaalisia seurauksia erinomaisuuden tavoittelulla voi olla?

Bucuran (2020: 10) mukaan erinomaisuuden ihannointi jakaa henkilöitä epäsuorasti suoritusten ja taitojen mukaan, pahimmillaan voittajiin ja häviäjiin. Tämä on myös keskeinen ilmiö, joka nousee tutkimuksessani esille: henkilöitä saatetaan klassisen musiikin kulttuurissa arvottaa soittotaitojen mukaan (Ramstedt 2023c). Moni haastateltava koki, että heidän opettajansa arvostelivat oppijoita sen perusteella, miten hyviä soittajia he olivat tai miten hyviksi soittajiksi he saattoivat kehittyä. Muusikkous ja erinomaisiksi mielletyt soittotaidot voivat olla sosiaalisesti jopa niin arvokkaita, että niiden katsotaan oikeuttavan huono ja vahingollinen käytös. Koska erinomaisuus ja soittotaidot saattavat kohottaa henkilön sosiaalista asemaa, on tärkeää pohtia mitä erinomaisuudella ja täydellisyydellä itse asiassa tarkoitetaan.

Erinomaisella soitolla voidaan viitata siihen, että soitetaan virheettömästi ja tyylipuhtaasti säveltäjän esitysmerkintöjä uskollisesti noudattaen (Bull 2022b). Mutta siihen, keneen yhdistetään mielikuvia erinomaisuudesta vaikuttaa myös moni muu tekijä (ks. Leppänen 2015; Bull 2019; Thurman 2021; Ramstedt 2023a). Klassisen musiikin historiankirjoituksessa valkoista mieskeskeistä historiankuvaa on tietoisesti ja tiedostamatta rakennettu sivuuttamalla muiden toimijuus (ks. Thurman 2021; Välimäki & Koivisto-Kaasik 2023). Bull (2018) osoittaa tämän ilmenevän nykypäivän toimintakulttuurissa muun muassa siten, että keskiluokkaisten poikien ja nuorten miesten oletetaan usein pääsevän korkeisiin asemiin klassisen musiikin kulttuurissa. Heitä muun muassa kannustetaan enemmän koulutuksessa ja heille annetaan helpommin mahdollisuuksia, mikä voi vaikuttaa myös positiivisesti minäpystyvyyteen (Bull 2018; ks. myös Ramstedt 2023b). Myös se, mitä muusikko soittaa vaikuttaa siihen miten lahjakkaana hänet nähdään (Ramstedt 2023b). Varsinkin perinteinen (kanonisoitu) ohjelmisto voi antaa helpommin mielikuvan erinomaisuudesta ja lahjakkuudesta (Bull ja Scharff 2021; Ramstedt 2023b). Ehkäpä perinteistä ohjelmistoa soittava muusikko sopii helpommin klassiselle musiikille tyypilliseen mielikuvaan ihanteellisesta soittajasta?

Kun mielikuvat erinomaisuudesta ja ihannesoittajasta liitetään sukupuoleen, mahdollistetaan henkinen väkivalta vahingollisen vertailun muodossa. Tutkimuksessani monia naispuolisia haastateltavia oli vertailtu jatkuvasti ja vahingollisesti nimenomaan miespuolisiin oppijoihin. Vertailua ja kilpailuttamista kuvailtiin muun muassa julmana käytäntönä arvottaa oppijoita, ja ne aiheuttivat muun muassa riittämättömyyden tunnetta. (Ramstedt 2023c.)

Voittajat ja häviäjät

Klassisen musiikin kulttuurissa se, miten hyvänä soittajana henkilöä pidetään saattaa vaikuttaa myös siihen, miten hänet kohdataan ja miten häntä kohdellaan. Tämä ilmeni tutkimuksessani muun muassa tapauksessa, jossa opettaja kohteli välinpitämättömästi nuoriso-orkesterin heikommin pärjääviä soittajia. Eräs haastateltava kuvaili, että hyviä soittajia arvostettiin ja heikompia soittajia kohdeltiin vähempiarvoisina. (Ramstedt 2023c.)

Henkinen väkivalta ilmeni tutkimuksessa myös ilkeänä palautteena, nöyryyttämisenä, tai vihaisena huutamisena. On huomionarvoista, että henkisen väkivallan tilanteet eivät olleet yksittäistapauksia, vaan opettajien jatkuvia käytösmalleja. Tutkimuksessa yksi haastateltava kuvaili soittotuntien tunnelman olevan jatkuvasti huono ja epämiellyttävä. Ikävä käytös ja lannistavat kommentit olivat osittain hiljaa hyväksyttyjä toimintamalleja. Monet haastateltavat kertoivat tottuneensa käytökseen – yksi heistä ilmaisi, että joku muu soittaja olisi luultavasti lopettanut soiton jo kauan sitten. (Ramstedt 2023c.)

Pahimmillaan henkiseen väkivaltaan ei puututtu edes ryhmätunneilla. Tämä kuvaa sitä, miten vahvasti ilmiöön on totuttu ja toisaalta miten vaikeaa oppilaiden voi olla puuttua opettajan toimintaan. Myös Bullin (2019) tutkimuksessa opetuksen tavoitteiden nähtiin oikeuttavan huonoa käytöstä ja henkistä väkivaltaa. Bull (2019: 87) kirjoittaa, että opiskelijat saattoivat olla jopa kiitollisia heitä kiusaaville opettajille. Bullin (2019: 89) mukaan tämä osoittaa, että ongelma ei johdu niinkään yksittäisistä opettajista, vaan sen sijaan hyväksytystä toimintakulttuurista klassisen musiikin eliittikoulutuksessa. Osoitan myös omassa tutkimuksessani, että klassisen musiikin uskomukset, joiden mukaan suoritus ja erinomaisuus nähdään opiskelijan hyvinvointia tärkeämpänä, ovat riskitekijä henkiselle väkivallalle (Ramstedt 2023c).

Lopuksi: kohti hyvinvoivaa toimintakulttuuria

Henkistä väkivaltaa ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi panostaa: tämä alkaa ilmiön tunnistamisella ja sen tunnustamisella. Lisäksi klassisen musiikin koulutuksessa ja taidealojen koulutuksissa ylipäätään tulisi painottaa oppijan kokonaisvaltaista musiikillisten taitojen kehitystä. Vastuullisen opetuksen tulisikin korostaa yksilöllisen ja henkilökohtaisen muusikkouden pitkäjänteistä ja kestävää kehitystä (Bucura 2020: 16; Casas-Mas ja López-Íñiguez 2022; Wahlström 2022, 222). Tällainen painotus pakottaisi myös laajentamaan mielikuvia ja käsityksiä siitä, millainen taiteilijuus on arvostettua. Esimerkiksi musiikkiopistot ovat pyrkineet opetussuunnitelmauudistuksillaan viemään suomalaista musiikkiopisto-opetusta kohti oppilaskeskeisempää pedagogiikkaa (SML).

Jotta musiikin opetus perustuisi vastuulliseen ja yksilöä kunnioittava pedagogiikkaan, tulisi nykyisille ja tuleville soiton- tai laulunopettajille tarjota riittävästi siihen ohjaavaa koulutusta ja tukea (Edgar 2014; Bowles ja O’Dwyer 2020; Casas-Mas ja López-Íñiguez 2022; Jääskeläinen ym. 2022: 17; Thompson-Bell 2022: 3). Kuten työnohjaaja ja HKO:n orkesteripäällikkö Pauliina Valtasaari (2023: 5, 336) argumentoi väitöstutkimuksessaan, klassisen musiikin orkestereissa Suomessa työnohjausta toteutetaan vielä vain vähän, vaikka se parhaimmillaan voisi tarjota ”jaettua inhimillisyyttä, kollegiaalisen tuen jakamista ja yhdessä kasvamista”. Mutta voisivatko myös soiton- ja laulunopettajat hyötyä työnohjauksesta enenevässä määrin? Voisiko esimerkiksi opettajien työnohjauksella ennaltaehkäistä haitallisia toimintamalleja?

Toisaalta, kuten myös taannoisessa MHPC22-konferenssin paneelikeskustelussa ehdotettiin, opettajien risteäviä rooleja voisi keventää tarjoamalla opiskelijoille riittävästi tukea muilla tavoin (Stirling ja Kerr 2009; Jääskeläinen ym. 2022: 16). Opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden olisi tärkeää tiedostaa, että erinomaisuutta ei kannata tavoitella oman hyvinvoinnin kustannuksella (Stirling ja Kerr 2009: 235). Tämä viesti voi kuitenkin olla hankala välittää, mikäli ympäröivä kulttuuri toistaa näkemystä, jossa taide nähdään itseisarvona, yksilöä tai tämän hyvinvointia tärkeämpänä. Vallan väärinkäytön ja henkisen väkivallan ennaltaehkäisy instituutionaalisella ja kulttuurisella tasolla vaatii siten myös kriittisyyttä haitallisia uskomuksia ja normeja kohtaan.

Anna Ramstedt on toiminut suurimman osan elämästään klassisen musiikin kentällä pianonsoitonoppilaana, -opiskelijana, -opettajana ja pianistina (MuM). Tällä hetkellä hän viimeistelee väitöskirjatutkimustaan Helsingin yliopistossa. Artikkelimuotoisessa väitöskirjassaan hän tarkastelee valkoisuutta, sukupuolittunutta ja seksuaalista epäasianmukaista kohtelua, henkistä väkivaltaa ja epätasa-arvoa klassisen musiikin alalla Suomessa. Anna työstää tutkimustaan Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahalla.

lähteet

Anttila, Anna (2019) Tyttöhän soittaa kuin mies! Kuinka vahvistaa taide- ja kulttuurialan tasa-arvoa ja työhyvinvointia? Cuporen verkkojulkaisuja 55. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2019/tyttohan_soittaa_kuin_mies__final.pdf (luettu 30.10.2023).

Bowles, Richard, & O’Dwyer, Anne (2020) ”Athlete-centred coaching: perspectives from the sidelines”. Sports Coaching Review 9:3, 231–252.  https://doi.org/10.1080/21640629.2019.1649901 

Bringer, Joy D., Brackenridge, Celia H. & Johnston, Lynne H. (2002) ”Defining appropriateness in coach-athlete sexual relationships: The voice of coaches.” Journal of Sexual Aggression 8:2, 83–98. https://doi.org/10.1080/13552600208413341

Brug, Manuel (2018) ”Die schmutzige Wäsche der Klassik kommt vor Gericht". Welt 20.5.2018 .https://www.welt.de/kultur/buehne-konzert/article176532335/Sexuelle-Uebergriffe-Die-schmutzige-Waesche-der-Klassik-kommt-vor-Gericht.html (luettu 30.10.2023).

Bucura, Elizabeth (2020) ”Rethinking Excellence in Music Education”. Visions of Research in Music Education 36, 1–29. http://www-usr.rider.edu/%7Evrme/v36n1/visions/3607_Bucura.pdf

Bull, Anna (2018) ”Uncertain Capital: Class, Gender, and the ‘Imagined Futures’ of Young Classical Musicians.” Classical Music Industry. Toim. Chris Dromey ja Julia Haferkorn. New York: Routledge. 

Bull, Anna (2019) Class, Control, and Classical Music. New York: Oxford University Press.

Bull, Anna & Scharff, Christina (2021) ”Classical music as genre: Hierarchies of value within freelance classical musicians’ discourses.” European Journal of Cultural Studies 24:3, 673–689. https://doi.org/10.1177/13675494211006094

Bull, Anna (2022a) ”Is classical music a ’conducive context’ for sexual harassment and misconduct?” Keynote-luento. Gender and Musicianship Study Days. Taideyliopisto, Helsinki 25.1.2022. https://www.uniarts.fi/en/events/gender-and-musicianship-study-days/#keynote-lecture-by-anna-bull (luettu 30.10.2023).

Bull, Anna (2022b) ”Equity in music education: Getting it right: Why classical music’s ‘pedagogy of correction’ is a barrier to equity”. Music Educators Journal 108:3, 65–66.  https://doi.org/10.1177/00274321221085132 

Casas-Mas, Amalia & López-Íñiguez, Guadalupe (2022) ”Instrumentalist teacher training: Fostering the change towards student-centered practices in the twenty-first century.” Learning and Teaching in the Music Studio. A Student-Centred Approach. Toim.

J. I. Pozo, M. P. Pérez-Echeverria, G. López-Íñiguez, & J. A. Torrado. Landscapes: the Arts, Aesthetics, and Education Vol. 31. Springer, 345–367.

Edgar, Scott N. (2014) ”An Ethic of Care in High School Instrumental Music”. Action, Criticism, & Theory for Music Education 13:2, 112–137. http://act.maydaygroup.org/articles/Edgar13_2.pdf

Edwards, Valerie J., Holden, George W., Felitti, Vincent J. & Anda, Robert F. (2003) ”Relationship Between Multiple Forms of Childhood Maltreatment and Adult Mental Health in Community Respondents: Results from the Adverse Childhood Experiences Study”. American Journal of Psychiatry 160:8, 1453–1460. https://doi.org/10.1176/appi.ajp.160.8.1453

Fasting, Kari, & Svela Sand, Trond (2015) ”Narratives of sexual harassment experiences in sport.” Qualitative Research in Sport, Exercise and Health 7:5,  573–588. https://doi.org/10.1080/2159676X.2015.1008028

Fernàndez-Morante, Basilio (2018) ”Psychological violence in current musical education at conservatories”. Revista Internacional de Educación Musical 6:1, 1–61. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.12967/RIEM-2018-6-p013-024

Gault, Philippe (2020) ”#Metoo: Camille et Julie Berthollet dénoncent le harcèlement sexuel dans le milieu de la musique Classique”. Radio Classique 21.7.2020. https://www.radioclassique.fr/magazine/articles/metoo-camille-et-julie-berthollet-denoncent-le-harcelement-sexuel-dans-le-milieu-de-la-musique-classique/ (luettu 30.10.2023).

Gibson, Cassandra (2023) ”Gender, Power and Silence: The shaping forces of women’s engagement in the Australian classical music industry”. Konferenssiesitelmä. Music, Research, and Activism 10.5.2023. Helsingin yliopisto. https://www.helsinki.fi/en/conferences/music-research-and-activism/abstracts (luettu 31.10.2023).

Jääskeläinen, Tuula, López-Íñiguez, Guadalupe & Phillips, Michelle (2022) ”Music students’ experienced workload in higher education: A systematic review and recommendations for good practice”. Musicae Scientiae, 1–27. https://doi.org/10.1177/10298649221093976 

Kavanagh, Emma, Brown, Lorraine & Jones, Ian (2017) ”Elite Athletes’ Experiences of Coping with Emotional Abuse in the Coach–Athlete Relationship”. Journal of Applied Sport Psychology 29:4, 402–417. https://doi.org/10.1080/10413200.2017.1298165

Koivisto, Nelli, & Tiihonen, Arto (2002) Lupa välittää, lupa puuttua: sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä liikunnassa ja urheilussa. Suomen Olympiakomitea. . https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2019/10/64dcb932-lupa-valittaa-lupa-puuttua.pdf  

Koivisto-Kaasik, Nuppu (tulossa 2024) ”Surviving the everyday: Gendered violence, patriarchal power structures, and strategies of resistance in late nineteenth-century ladies’ orchestras”. Routledge Companion to Women’s Musical Leadership: The Nineteenth Century and Beyond. Toim. L.  Helmer and H. J. Minors. London: Routledge.

Kvist, Wilhelm (2021) ”Visst har den klassiska musiken en kolonialistisk historia”. Haastattelu Marika Kivisen kanssa. Hufvudstadsbladet 27.7.2021. https://www.hbl.fi/artikel/e612781f-68ee-490b-aeb9-71a5ddbd48d5 (luettu 3.11.2023).

Leppänen, Taru (2015) ”The West and the Rest of Classical Music: Asian Musicians in the Finnish Media Coverage of the 1995 Jean Sibelius Violin Competition.” European Journal of Cultural Studies 18:1, 19–34. https://doi.org/10.1177/1367549414557804    

Lietzén, Raija, Suominen, Sakari, Sillanmäki, Lauri, Virtanen, Pekka, Virtanen, Marianna & Vahtera, Jussi (2021) ”Multiple adverse childhood experiences and asthma onset in adulthood: Role of adulthood risk factors as mediators”. Journal of Psychosomatic Research 143, 1–6. https://doi.org/10.1016/j.jpsychores.2021.110388

Mattila, Mattias (2020) ”Nöyryyttämisen kulttuuri valui ammattimaailmasta musiikin perusopetukseen saakka – juuri eläköitynyt Sibelius-Akatemian professori Atso Almila: ’Huutaminen toi uskottavuutta’”. Yle 23.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11222201 (luettu 30.10.2023).

McMahon, Jenny, McGannon, Kerry R.  & Palmer, Catherine (2022) ”Body shaming and associated practices as abuse: athletic entourage as perpetrators of abuse”. Sport, Education and Society 25:5,  578–591. https://doi.org/10.1080/13573322.2021.1890571

MIELI – Suomen mielenterveys ry. 2021. ”Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin”. https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/vakivalta/henkinen-vakivalta-satuttaa-sisaltapain/ (luettu 30.10.2023).

Norman, Rosana E., Byambaa, Munkhtsetseg,  De, Rumna, Butchart, Alexander,  Scott, James &  Vos, Theo  (2012) ”The Long-Term Health Consequences of Child Physical Abuse, Emotional Abuse, and Neglect: A Systematic Review and Meta-Analysis”. PLOS Medicine 9:11, 1–31. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1001349

Raekallio, Matti (2020) Mestari puhuu. Rondo – Classic. 10/2020, 62–63.

Ramstedt, Anna (2023a) ”’A Man is Practically the General Norm’ – a Case Study of Gender Inequality and Whiteness in the Classical Music Scene in Finland.” NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research 31:1, 91–107. https://doi.org/10.1080/08038740.2022.2088611  

Ramstedt, Anna (2023b) ”Homophily and genre boundaries – Inequalities in classical music networks in Finland”. Musiikki 53:2, 8–33. https://doi.org/10.51816/musiikki.131301

Ramstedt, Anna (2023c) ”Emotional Abuse in Classical Music Education in Finland: A Study of Finnish Women Musicians’ Experiences”. Action, Criticism, and Theory for Music Education 22:3, 198–229. http://act.maydaygroup.org/articles/Ramstedt22_3.pdf

Ramstedt, Anna (tulossa 14.12.2023) ”’You just had to learn to live with it’: Gendered and Sexual Misconduct in Classical Music Culture in Finland.” Finnish Journal of Music Education (FJME) 26:2, 38–53.

Saarikoski, Sonja (2020a) ”Nöyryytyksen kulttuuri elää klassisen musiikin piireissä: ’Pilasit kaiken – Kannattais käydä vähemmän jääkaapilla ja keskittyä soittamiseen’”. Apu 19.2.2020. https://www.apu.fi/artikkelit/noyryytyksen-kulttuuri-klassisessa-musiikissa-pilasit-kaiken (luettu 30.10.2023).

Saarikoski, Sonja (2020b) ”Nöyryytystä, seksuaalista häirintää, oppilaiden ja opettajien välisiä suhteita – Klassisen musiikin #metoo”. Apu 7.3.2020. https://www.apu.fi/artikkelit/noyryytysta-seksuaalista-hairintaa-oppilaiden-ja-opettajien-valisia-suhteita-klassisen-musiikin-me-toolla-on-pitka-historia (luettu 30.10.2023).

Seesjärvi, Iris (2017) Not Good Enough? Vocal Shame Among Finnish Classical singers. Maisterintutkinnon kirjallinen lopputyö. Viron Musiikki- ja Teatteriakatemia.

SML (Suomen musiikkioppilaitosten liitto) (päiväämätön) OPS-tutki. http://www.musicedu.fi/ops-tuki/ (luettu 30.10.2023).

Spinazzola, Joseph, Kolk, Bessel van der & Ford, Julian D. (2018) ”When Nowhere Is Safe: Interpersonal Trauma and Attachment Adversity as Antecedents of Posttraumatic Stress Disorder and Developmental Trauma Disorder”. Journal of Traumatic Stress 31:5, 631–642. https://doi.org/10.1002/jts.22320

Stirling, Ashley E. and Gretchen A. Kerr. 2008. Defining and Categorizing Emotional Abuse in Sport. European Journal of Sport Science 8:4, 173–181. https://doi.org/10.1080/17461390802086281 

Stirling, Ashley E. & Kerr, Gretchen A. (2009) ”Abused athletes’ perceptions of the coach-athlete relationship”. Sport in Society 12:2, 227–239. https://doi.org/10.1080/17430430802591019’

Stirling, Ashley E. & Kerr, Gretchen A.  (2013) ”The perceived effects of elite athletes’ experiences of emotional abuse in the coach-athlete relationship”. International Journal of Sport and Exercise Psychology 11:1,  87–100. https://doi.org/10.1080/1612197X.2013.752173

Stirling, Ashley E. & Kerr, Gretchen A. (2017) ”Young athletes’ Interpretations of Punitive Coaching Practices”. Journal of Applied Sport Psychology 29:3, 337–352. https://doi.org/10.1080/10413200.2016.1271370

Swart, Inette (2013) ”Overcoming adversity: Trauma in the lives of music performers and composers.” Psychology of Music 42:3, 386–402. http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0305735613475371

Thompson-Bell, Jacob (2022) ”Student-centered strategies for higher music education: using peer-to-peer critique and practice as research methodologies to train conservatoire musicians”. British Journal of Music Education 40:1, 20–33. https://doi.org/10.1017/S0265051722000080 

Thurman, Kira (2021) Singing like Germans: Black musicians in the land of Bach, Beethoven, and Brahms. Cornell University Press.

Tomlinson, Alan, & Yorganci, Ilkay (1997) ”Male coach/female athlete relations: gender and power relations in competitive sport”. Sport Social Issues 21, 134–155. https://doi.org/10.1177/019372397021002003

Valkama, Heikki (2020) ”Nöyryytys ja seksuaalinen häirintä on alalla tavallista, kertoo tuore juttu – “Klassisen musiikin piireissä on opittu vaikenemaan vaikeista asioista”. Yle 22.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11222956 (luettu 30.10.2023).

Valtasaari, Pauliina (2023) Orkesterimuusikoiden työnohjaus: Luova potentiaali yhteisöllisyyden rakentamisen ja yksilöllisyyden kunnoittamisen risteyskohdissa. Tieteellisen soveltajakoulutuksen tohtoritutkinnon opinnäyte. Studia Musica 95. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu. https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/7789/Valtasaari%20Pauliina_Orkesterimuusikoiden%20ty%c3%b6nohjaus_Sibelius-Akatemia.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 30.10.2023).

van Oorschot, Guido (2018) ”Dirigent Pieter Jan Leusink opniuew beschuldigd van seksuele intimidatie”. De Volkskrant 29.11.2018. https://www.volkskrant.nl/nieuws-achtergrond/dirigent-pieter-jan-leusink-opnieuw-beschuldigd-van-seksuele-intimidatie~b24d0d2d/ (luettu 30.10.2023).  

Wahlström, Kristian (2022) Student-Centered Musical Expertise in Popular Music Pedagogy and Hard Rock Groove – a Design-Based and Psychodynamic Approach. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/4eb1d293-2aed-493a-9557-04785b812bea/content (luettu 3.11.2023). 

Willson, Erin, & Kerr, Gretchen (2021) ”Body shaming as a form of emotional abuse in sports”. International Journal of Sport and Exercise Psychology 20:5, 1–19. https://doi.org/10.1080/1612197X.2021.1979079

Välimäki, Susanna & Koivisto-Kaasik, Nuppu (2023) Sävelten tyttäret – Säveltävät Naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle. Helsinki: SKS.

Özevin, Banu (2022) ”Music Class and Abuse”. Athens Journal of Education 9:4, 575–592. https://doi.org/10.30958/aje.9-4-3