Anna Ramstedtin väitöskirja on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tutkimuksessa haastatellut naiset olivat kokeneet seksuaalisviritteistä viestintää, härskejä vitsejä, häirintää ja houkuttelua. Ne eivät olleet yksittäistapauksia, vaan ovat seurausta alalla vallitsevista käytännöistä ja arvostuksista. Vastaväittäjä Anna Bull kehui tutkimusta monelta eri kantilta, mutta kritisoi Helsingin yliopiston eettisiä periaatteita.
Lue lisääSuonin jäsenen, pianisti Jenna Ristilän kolmannessa jatkotutkintokonsertissa Tanssiva nainen kuullaan säveltäjä Aino Tenkasen uuden "Viitata"-teoksen kantaesitys. Ristilä kertoo teoksen luomisprosessista Tenkasen ja muusikko-tanssitaiteilija Sofia Keto-Tokoin kanssa. Teos saa kantaesityksensä Helsingissä torstaina 14.11.2024.
Lue lisääEpäpoliittisena itseään pitänyt Erik Bergman (1911-2006) kirjoitti opiskeluajan kirjeisiinsä natsitervehdyksiä ja ylisti lehtijutuissaan Hitlerin Saksan kulttuurielämää. Matkailiko Bergman Saksassa natsisympatioiden takia? Suonin tutkija Juha Torvinen vastaa.
Lue lisääHow do music scholars engage with activist research? How are Black feminist and Indigenous perspectives applied in music research? How can music and music research advance equality, equity, human rights, or ecological sustainability? What could music researchers and practitioners do in our contemporary world characterized by climate emergency, ecocide, racism, gender and sexual discrimination, war, conflict, and humanitarian crises? How are solidarities being built and reimagined, and how is urgency present in music and among activists and researchers working with music?
Lue lisääReflecting on the concept of archival silence raises several questions: Is archival silence violence? Who is causing harm and to whom? Who is responsible for doing something about it?
Lue lisääThe new publication "I don't make world music, I make pop" tells the harsh truth about racism in the Swedish music industry, but also offers many recommendations to improve the situation. The report, originally published in March 2023 in Swedish, has now been translated into Finnish and English.
Lue lisääUusi julkaisu En tee maailmanmusaa, teen poppia kertoo karun totuuden rasismista Ruotsin musiikkialalla, mutta tarjoaa myös ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Alunperin maaliskuussa 2023 ruotsiksi julkaistu selvitys on nyt käännetty suomeksi ja englanniksi.
Rapporten "Jag gör inte world, jag gör pop" berättar den obehagliga sanningen om rasism i den svenska musikbranschen, men ger också många rekommendationer för att förbättra situationen. Rapporten, som ursprungligen publicerades i mars 2023 på svenska, har nu översatts till finska och engelska.
Lue lisääHaluamme tuoda esiin, että olemme kukin keskustelleet 27.11.2023 Maria Petterssonin kanssa ja hän on esittänyt meille syvän anteeksipyyntönsä tutkimuksemme ja tekstiemme hyvän tavan vastaisesta ja luvattomasta hyödyntämisestä sekä lausumistaan viimeisen vuoden aikana käydyssä mediakeskustelussa. Arvostamme tätä Petterssonin osoittamaa vastuunkantoa ja keskusteluyhteyden luomista, hyväksymme hänen anteeksipyyntönsä, eikä meillä ole mitään muita vaatimuksia kirjailijalle. Toivomme kuitenkin, että teoksen kustantaja ja asiassa vahvasti kantaa ottanut Suomen kustannusyhdistys kantaisivat myös tilanteesta vastuunsa.
Lue lisääKuka saa määrittää, miltä taiteen pitää kuulostaa, näyttää tai tuntua? Kenelle taiteen tekijyys kuuluu? Puuttuuko taiteellisen tohtorintutkinnon tekijältä sekä taiteilijan että tutkijan toimijuus? Pohdin kirjoituksessani taiteilijuuden tukemista etenkin klassisen musiikin koulutuksen piirissä sekä sen puuttumisen kerrannaisvaikutuksia.
Lue lisääMillaisia tehtäviä tunteilla on julkisessa keskustelussa? Protestiliikkeet, kuten Elokapina ovat valjastaneet taiteita erilaisten tunteiden ilmaisemiseksi. Myös musiikki ja ääni ovat osa ilmastoliikkeen luovaa protestia, jossa tunteiden hyödyntäminen osana kansalaistoimintaa voi saada strategisia piirteitä.
Lue lisääTulitauko nyt.
Suoni ry toivoo rauhaa ja tuomitsee kaikki sotarikokset ja ihmisoikeusloukkaukset. Kansainvälistä oikeutta ja humanitaarista oikeutta on kunnioitettava sekä siviilejä suojeltava. Vaadimme välitöntä tulitaukoa, panttivankien vapauttamista ja humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä Gazaan.
Lue lisääHenkinen väkivalta on klassisen musiikkikulttuurin tunnustamaton ongelma, johon viitataan usein vain kiertoilmaisuin. Henkinen väkivalta ilmenee monin tavoin ja voi pahimmillaan aiheuttaa pitkäaikaista haittaa sitä kohdanneelle henkilölle. Klassisen musiikin kulttuurissa on monia henkiselle väkivallalle altistavia riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat suorituskeskeisyys ja muusikon hyvinvoinnin laiminlyönti.
Lue lisääArtikkelikokoelma Naiset, musiikki, tutkimus – ennen ja nyt kuuluu ensimmäisiin suomen kielellä julkaistuihin musiikin nais- ja sukupuolentutkimusta käsitteleviin tieteellisiin artikkelikokoelmiin.
Lue lisääNaiset ovat aina luoneet musiikkia. Säveltävät naiset ovat kuitenkin jääneet piiloon sukupuolensa takia. Miltä Suomen musiikin historia näyttää naisten näkökulmasta? Laajaan arkistotutkimukseen perustuva teos Sävelten tyttäret avaa ennennäkemättömän kuvan säveltäjänaisten soivaan perintöön.
Lue lisääSuomen Musiikintekijät ry:lle tehty selvitys nostaa esiin monia musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen kehityskohteita sekä saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä ja haasteita.
Lue lisääMiksi naisten säveltämän musiikin esittäminen on tärkeää ja minkälaisia kysymyksiä ja haasteita siihen liittyy? Artikkeli on lyhennelmä kirjoittajan ensimmäisen jatkotutkintokonsertin Naisten Salonki (2022) käsiohjelmatekstistä.
Lue lisääPå 1890-talet var intresset för cykling stort i Finland. Intresset avspeglades även i musikkulturen eftersom det började komponeras musik med cykeltema. Endast en liten del av den musiken har getts ut kommersiellt i Finland. Kaj Ahlsved har grävt i arkiven och genom ett samarbete med musiker levandegjort musiken så som den finns nertecknad i version för hornensemble i Finlands armés stämböcker. Hur lät ”cykelmusiken”, vem komponerade den och varför?
Lue lisääSävelten tyttäret -konsertti, Ritarihuone 12.9.2023 klo 18.
Lue lisääTaidemusiikkikoulutuksen keskeisen oppimisympäristön muodostavat mestari–kisälli-suhde ja konserttilava, joissa molemmissa työstetään ja esitetään musiikkiteoksia. Jotta esittäjä selviäisi työstään mahdollisimman hyvin, ehdotan opintojen tueksi reflektioon ja vertaistukeen keskittyviä kursseja sekä näkökulman muutosta aina kun se on mahdollista.
Lue lisääI sitt inledande anförande vid Bothnia Classics medieseminarium talade Kaj Ahlsved om musikkritikens roll i samhället och dess osäkra framtid. Anförandet publiceras nu på uppmaning av organisatören.
Lue lisää
