Miltä poliittinen todellisuus tuntuu?
Miltä edellinen vaalikausi tuntui vai tuntuiko miltään? Ahdistiko, raivostuttiko vai oliko kaikki ihan OK?
Undergroundartisti Terttu Järvelän protestiräppiä kuullaan taiteilija Martta Tuomaalan installaatiossa FinnCycling-Soumi-Perkele! (2016 ja 2017). Installaatio käsittelee osallistavan sisäpyöräilytunnin muodossa Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden (2015–2019) poliittista ilmapiiriä ja sitä millaista kokemuksellisuutta poliittinen todellisuus voi tarkoittaa.
60-minuuttia kestävä installaatio on performatiivinen protestilaulu. Siinä Tuomaala hyödyntää performanssitaiteen perinteen mukaisesti omaa kehoaan ilmaisun välineenä. Tuomaala parodioi teoksessa Keskustapuolueen vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilaulua, ”Suomi kuntoon”, esiintyen sisäpyöräilytunnin ohjaajana.
Kuva: Martta Tuomaala: FinnCycling-Soumi-Perkele! (2016 & 2017).
Kun teos oli ensi kerran esillä joulukuussa 2016 Myymälä2-galleriassa Helsingissä, yksikanavaisen installaation eteen oli asetettu kuntopyörä, jonka selästä galleriavieras saattoi osallistua teoksen kuntopyörätunnille.
Protestilaulutaiteeksi installaation tekee erityisesti se, että se on lähes läpisävelletty protestiräp-kokoelma. Installaation aikana kuullaan yhdeksän ”työbiisiä” eli ryhmäliikuntatunteihin viittaavaa kappaletta, joiden aikana Tuomaala johdattaa teoksen katsojat affektiiviselle matkalle Sipilän Suomeen.
Protestilaulun hengestä kappale ammentaa erityisesti eetoksella, joka kritisoi valtaapitäviä sekä yhdistää affektiivista ja informatiivista viestiä joukkohenkeen.
Installaation kappaleet nostavat esiin bahtinilaisen karnevalismin hengessä useita nyky-Suomen kipukohtia. Teoksen dramaturgia kulkee Caruna-kaupoista kiky-politiikkaan, norminpurkutalkoisiin, rasismiin ja Talvivaaraan sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Installaatio kuvaa poliittisen todellisuuden ja erityisesti usein horisontittomuudeksi kuvatun prekaariuden kokemuksellista luonnetta. Prekaariudella tarkoitetaan tavallisesti työelämän muuttumista epävarmaksi, jolloin syntyy prekaari luokka, prekariaatti. 2000-luvun prekariaattia edustavat muun muassa pakkoyrittäjät, itsensä työllistäjät ja epätyypillisissä ja epävarmoissa työsuhteissa elävät.
Galleriavieraan odotushorisontti petetään heti installaation alkumetreillä.
Alussa katsojalle luvataan mukavaa tasasyketuntia. Jo ensimmäisen työbiisin aikana tempo nousee kuitenkin raivokkaaksi ja jokainen tunnille osallistuja joutuu polkemaan pyörällään Suomeen sähköä. Ja juuri kun katsoja luulee, että tunti on lopuillaan, alkaa kuuden minuutin lisätyöaika. Koko tunti loppuu kiky-sopimuksen kokemuksellisessa hengessä järjenvastaisesti kesken lauseen.
FinnCycling-Soumi-Perkeleessä! prekaariuden ajatus laajenee koskettamaan myös työelämän rakenteiden ulkopuolella syntyviä haavoittuvuuden tiloja. Prekaariutta voidaankin ajatella sekä suppean että laajan määritelmän avulla.
Yhteiskuntapolitiikan tutkija Eeva Jokinen, kulttuurintutkija Juhana Venäläinen ja työelämän ja talouden muutoksia tutkinut valtiotieteilijä Jussi Vähämäki toteavat, että Suomessa on alettu keskustella 2000-luvun alussa prekaariudesta työelämää laajempana ilmiönä, joka juontaa juurensa kapitalismiin ja siihen liittyvään epävarmuuden kokemukseen. Siinä missä suppean määritelmän tarkoittama prekariaatti voi paljastua tilastoissa, laajan määritelmän mukainen prekarisaatio on epämääräisempi ja vaikeammin hahmotettava eksistentiaalinen kriisi.
Prekaariuden kokemuksellisuus näyttäytyy FinnCycling-Soumi-Perkeleessä! erilaisina heittelehtivinä tunnetiloina. Tunteiden vaihtelua kuvataan muun muassa lukuisilla tempon vaihteluilla – kiihtyvällä ja laskevalla sykkeellä – sekä kuntopyörän polkemisella milloin tahmeaa vastusta lisäten, milloin henkihieverissä arjen oravanpyörässä tahkoten ja välillä byrokratian rattaissa ”kyykäten”.
Installaation musiikillisista esityksistä voi löytää useita affekteja toivosta raivoon, pelkoon ja konformistiseen tyytyväisyyteen. Näiden esimerkkien avulla hahmottuu myös se, kuinka affektiivisuus kuvaa suhdettamme maailmaan; miltä maailma tuntuu ja mitä siellä toimiminen yksilön kannalta merkitsee.
Entä mitä sitten, jos ei tunnu miltään? Onko kaikki hyvin, jos minulla on mukavasti?
Teoksen puolivälin vaiheilla katsoja johdatetaan hallituksen leikkauspolitiikkaa vastustavalle marssille. Pian toiveikas taistelutahto vaihtuu tyytyväiseen välinpitämättömyyteen. Kuva-ala värittyy ruusunpunaisella filtterillä ja taustalla soivassa työbiisissä ”Rakkauden filosofia” lauletaan: ”Jos mä päästän sut mun pään sisään, sä tajuut pian et siel ei oo mitään. Kaikki on yhdentekevää tääl, joo. Kaikki on yhdentekevää.”
Morton Deutsch ja Harold Gerard erottivat vuonna 1955 ilmestyneessä tutkimuksessaan informatiivisen ja normatiivisen konformisimin toisistaan. Näistä ensimmäinen tarkoittaa reagointia ”oikeaan” todellisuuden tulkintaan ja jälkimmäinen viittaa käytökseen, jolla pyritään tavoittelemaan sosiaalista hyväksyntää muilta.
Työbiisi ”Rakkauden filosofia” kuvaa konformistista tyytyväisyyttä, joka ei näe vallitsevissa asiaintiloissa mitään kritisoitavaa. Se mukautuu enemmistön oletettuun tahtoon ja tyytyy nykyisyyteen. Todellisuuspakoisuutta kuvataan hyvän fiiliksen musiikin ohella visuaalisilla elementeillä: installaatiossa oleva mielenosoituskuvasto vaihtuu valkoisen yksisarvisen kuvaksi, tyytyväiseksi fantasiaksi.
Terttu Järvelä julkaisi vaalien alla uuden poliittisen räpkappaleen. ”Sote” kertoo siitä miltä tuntuu, kun on työterveyshuollon ulkopuolella, julkinen terveydenhuolto ei vedä ja vakuutusyhtiön rattaat pyörivät tapaturmapotilaan kannalta liian hitaasti.
Kuuntele Sote.
Kirjallisuutta:
Eskelinen, Teppo & Sanna Ryynänen 2017. Siivoojat, haavoittuva työvoima ja kilpailutukset: ay-liikkeen haasteita ja reaktioita. Työväentutkimuksen vuosikirja 2017. 32–40.
Eskelinen, Teppo, Ryynänen, Sanna & Tuomaala, Martta 2019. ”Kilpailutus ja osallisuuden rakenteelliset ehdot siivoojien arjen työelämässä”. Sosiologia 1: 2019, 60–78.
Deutsch, Morton & Gerard, Harold 1955. “A Study of Normative and Informational Social Influences Upon Individual Judgment.” Journal of Abnormal Psychology 51(3): 629-636.
Jokinen, Eeva, Könönen, Jukka, Venäläinen, Juhana & Jussi Vähämäki 2011. Yrittäkää edes! Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa. Helsinki: Tutkijaliitto.
Jokinen, Eeva, Juhana Venäläinen & Jussi Vähämäki 2015. Johdatus prekaarien affektien tutkimukseen. Teoksessa Prekarisaatio ja affekti. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, 7–30.
Mononen, Sini (tulossa). ”Performatiivinen protestilaulu: affektiivinen retoriikka Martta Tuomaalan videoinstallaatiossa FinnCycling-Soumi-Perkele!”. Työväentaide ja -kulttuuri muutosvoimana. Toim. Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki & Sini Mononen. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.
Mononen, Sini 2016. ”Performatiivinen protestilaulu – FinnCycling-Soumi-Perkele! sivaltaa Sipilää”. Mustekala.
Teksti perustuu kirjoittajan keväällä 2018 pitämään esitelmään Työväentaide ja -kulttuuri muutosvoimana -symposiumissa Taideyliopiston Sibelius-Akatemialla sekä esitelmän pohjalta kirjoitettuun tutkimusartikkeliin.