Mestarit-podcastsarja alkaa Areenalla kesäkuussa

Kesäkuussa 2021 YLE Areenan tarjontaan ilmestyy “Mestarit - siellä missä tytöt soittaa kitaraa” -podcast. Ohjelman toimittajina toimivat Tuuli Saksala ja Riikka Ahokas. Tässä artikkelissa Riikka Ahokas kertoo, miten podcast-sarjassa lähestyttiin ammattimuusikkoutta. Samalla hän reflektoi laajemminkin musiikkikasvatuksen tutkijan näkökulmasta sarjaa varten kerättyä asiantuntijamateriaalia.

Kuva: Jyrki Valkama

Olemme haastatelleet kevättalven 2021 aikana podcastsarjan asiantuntijoina kahtatoista tyrmäävän lahjakasta taiteilijaa. Kyseiset muusikot ovat urallaan eri vaiheissa ja edustavat kattavasti suomalaisen musiikin ammattillisen kentän eri genrejä. Fokus ja tulokulma on siinä, miten heidän sukupuolensa on ollut ja on erottamattoman osa sitä, miten muusikon työ ja sen harjoittaminen on omalle itselle ja muille manifestoitunut. Kyse on siitä, miten sukupuoli on vaikuttanut siihen, miten heidät taiteilijoina nähdään ja miten he ovat itse oman sukupuolensa merkityksen omakohtaisesti kokeneet.

Podcastjaksot rakentuvat aina haastateltavien muusikoiden pääinstrumenttien ja/tai instrumenttiryhmien ympärille. Instrumenttien historiaa on tutkittu paljon sukupuoleen sidoksissa olevien normistojen kautta. Esimerkiksi Pirkko Moisala (1994) ja Rita Steblin (1995) ovat tehneet instrumenttien sukupuolihistoriaa kartoittavaa tutkimusta. Heidän mukaansa instrumentteihin on aina liitetty sukupuoleen liittyviä oletuksia ja nämä odotukset manifestoituvat vielä meidänkin aikanamme. Instrumentteihin liittyviä sukupuolittuneita normeja on tutkinut myös musiikkikasvatuksen tutkija Harold (Hal) Abeles 1970-luvulta lähtien. Hämmentävin huomio hänen tutkimuksessaan on kenties se, kuinka hitaasti “tyttöjen soitin / poikien soitin” -stereotypiat muuttuvat, jos ovat, esimerkiksi hänen uransa aikana, muuttuneet laisinkaan (Abeles 2009). 

Muita esille nousseita teemoja ja haastateltavien kokemia yhteisiä nimittäjiä ovat esimerkiksi ulkonäköön liittyvät sukupuolisidonnaiset normit, kummalliset säännöt ja odotukset sekä palkkaus, valta ja vallankäytön sukupuolittuneisuus. Auktoritääristen hahmojen (esimerkiksi opettajien) tarjoamat hämmentävät esikuvat tai niiden puuttuminen, on myös aihe, jonka moni haastateltava toi esille. 

Omalla tutkimusalallani, musiikkikasvatuksen tutkimuksessa, juuri näiden aineistosta esille nousseiden teemojen artikulointi ja ylös nostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Musiikkikasvattajien tulisi esimerkiksi ottaa vastuuta siitä, ettei tulevaisuuden muusikoiden tarvitse metsästämällä metsästää ei-binääristen muusikoiden ja taiteilijoiden tekemää taidetta siihen tutustuakseen. Olisi äärimmäisen tärkeää myös kuunnella, miten musiikin opiskelijat suojelevat itseään, eli minkälaisia defenssimekanismeja heidän on täytynyt opetella käyttämään omaan sukupuoleensa liittyen, ja miksi näin tapahtuu. Erään haastateltavan kokemus musiikkitunnilta herättää myös kysymyksen: saako tytöiltä viedä rumpukapulat kädestä vain siksi, etteivät pojat ole niin tottuneita laulamaan?

Sarjan julkaisupäivä Areenassa on 7.6.2021, ja Yle Radio 1:ssä se lähetetään 7.6. alkaen perjantaisin klo 17.10. Sarjassa esiintyvät muusikot ovat: Linda Fredriksson, Kirsi Ojala, Minna Koskenlahti, Maija Kauhanen, Maria Kalaniemi, Minna Pensola, Noora Louhimo, Eeva Koivusalo, Erja Lyytinen, Riitta Paakki, Oona Kapari, Annamari Kähärä.

(J.) Riikka Ahokas on freelancetoimittaja ja musiikkikasvatuksen väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa.

Lähteet

Abeles, H. (2009). Are musical instrument gender associations changing? Journal of Research in Music Education 57(2), 127-139.

Moisala, P. & Valkeila, R. (1994). Musiikin toinen sukupuoli: Naissäveltäjiä keskiajalta nykyaikaan. Helsinki: Kirjayhtymä.

Steblin, R. (1995). The Gender Stereotyping of Musical Instruments in the Western Tradition. Canadian University Music Review / Revue de musique des universités canadiennes 16(1), 128–144. https://doi.org/10.7202/1014420ar