ELMA.live – kestävän kehityksen työkalu elävän musiikin alalle

Ilmastohätätila ja koronapandemia sekä sitä seuranneet monenlaiset globaalit kriisit ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että kestävän kehityksen toimilla on jo kiire. Jotta Agenda 2030 tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan kaikkien panosta – myös ja ehkäpä erityisesti luovan alan. Suomen musiikkiala on lähtenyt edistämään toimia aktiivisesti ja vuoden 2022 aikana on rakennettu digitaalinen alusta ELMA.live edistämään kestävää kehitystä erityisesti elävän musiikin alueella.

 

 
 

Keskeiset suomalaiset elävän musiikin järjestöt – Finland Festivals ry, LiveFin ry, Music Finland ry, Muusikkojen liitto, Suomen Jazzliitto ry sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry – lähtivät vuonna 2020 rakentamaan yhdessä kestävämpää musiikkialaa. Näin syntyneen Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -verkoston yhteisenä tavoitteena on ollut tuottaa konkreettisia kestävän kehityksen työkaluja musiikkialalle sekä rohkaista elävän musiikin kenttää ilmastoystävällisempään toimintaan.

Vuonna 2020 verkosto toteutti selvityksen elävän musiikin alan ekologisesti kestävän kehityksen käytännöistä. Selvitys julkaistiin tammikuussa 2021 ja sen mukaan Suomessa monet elävän musiikin alan toimijat ovat jo tarttuneet toimeen ja pyrkivät toiminnassaan edistämään ekologisesti kestävää kehitystä. Jotta kaikki toimijat saataisiin mukaan yhteisiin talkoisiin, tarvitaan kuitenkin laajaa yhteistyötä ja ajattelun muutosta – alan yhteisiä käytäntöjä, toimia ja tavoitteita sekä käytännöllisiä, kaikkien saavutettavissa olevia työkaluja.

ELMA.live – elävän musiikin kestävän kehityksen digialusta

Vuoden 2022 alusta työkaluja päästiin konkreettisesti rakentamaan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoituksen elävän musiikin alan kestävän kehityksen digitaaliselle alustalle EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Hankkeen tuloksena syyskuussa 2022 Music x Media -tapahtumassa Tampereella lanseerattiin ELMA.live, selainpohjainen suunnittelutyökalu, tietopankki ja yhteisöalusta (Elman esittelyvideo täällä.)

KEMUT-hankkeiden ensimmäisessä vaiheessa ja selvityksessä oli keskitytty käytännön syistä ekologiseen kehitykseen ja sen työkaluihin, mutta Elman myötä kysymyksenasettelua ja välineistöä laajennettiin myös muille kestävän kehityksen alueille. Elman ytimessä ovat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta, ja sen päämääränä on saada ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävä kehitys osaksi jokaisen elävän musiikin toimijan – artistin, yhtyeen, orkesterin, tapahtumajärjestäjän ja tapahtumapaikan – jokapäiväistä toimintaa.

 
Elma.live näkymä

Kuva 1. Elma-alusta. Positive Impact Oy.

ELMA.live sisältää sekä kaikille avoimia sivuja että rekisteröityneille käyttäjille tarkoitettuja sisältöjä. Elävän musiikin alan toimijat voivat rekisteröityä Elman käyttäjiksi ja osallistua myös alustan ominaisuuksien kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa sisältö julkaistaan suomeksi, ja myöhemmin alustasta on tarkoitus julkaista myös englanninkielinen versio.

Tietoa, vastuullisuusohjelma ja yhteisöfoorumi

Elman kolme eri pääominaisuutta ovat oppimateriaalit, vastuullisuusohjelma ja yhteisöfoorumi. 

Oppimateriaalit koostuvat digitaalisesta tieto- ja koulutuspaketista, joka toimii johdantona YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen sekä siihen, mitä ne tarkoittavat elävän musiikin alalla. Tavoitteet on jaoteltu neljään eri teemaan: Ihminen, Yhteiskunta, Luonto ja Talous. Oppimateriaalien keskeisen sisällön muodostavat näiden teemojen pohjalta rakennetut neljä verkkokurssia, jotka on jaettu yhteensä 13 oppituntiin.

Oppitunnit sisältävät muun muassa vinkki-, tarkistus- ja lukusuosituslistoja sekä videoita, joilla alan toimijat käsittelevät kestävän kehityksen teemoja oman työnsä kautta. Videoilla puhuvat muun muassa toimittaja Renaz Ebrahimi, Eero Helle (Creative Technology Finland), Jussi Kallio (GreenEvents), Mikko Niemelä (Ruisrock), Sari Rusanen (Kuhmon Kamarimusiikki) ja Ulla Varis (All Day Agency).

Elman vastuullisuusohjelman avulla toimijat voivat määritellä omat kestävän kehityksen tavoitteensa, rakentaa suunnitelman, jolla tavoitteisiin päästään sekä seurata suunnitelman etenemistä. Vastuullisuusohjelman toimenpidepankki sisältää yli 300 elävän musiikin alalle räätälöityä konkreettista toimenpide-ehdotusta, jotka auttavat saavuttamaan asetetut tavoitteet. Käyttäjät voivat määritellä toimenpiteitä myös itse.

Elman yhteisöfoorumi julkaistaan loppuvuodesta 2022. Se tarjoaa Elman käyttäjille mahdollisuuden verkostoitumiseen, vuorovaikutukseen ja tiedonjakoon.

ELMA.live -hanketta hallinnoi Suomen Jazzliitto ja alustan teknisestä toteutuksesta vastaa Positive Impact Finland Oy. Rahoitusta hankkeelle on EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen lisäksi saatu Musiikin edistämissäätiöltä (MES), Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä (ESES) sekä kumppaneilta.

Mitä seuraavaksi?

Tulevina vuosina Elmaa on tarkoitus kehittää, täydentää ja laajentaa mahdollisuuksien mukaan ja hankkeelle on haettu jatkorahoitusta.

Elman lisäksi vuosina 2022–2023 toteutetaan myös toinen KEMUT-verkoston yhteistyöhanke, elävän musiikin hiilijalanjälki. Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää alan negatiiviset ja positiiviset ilmastovaikutukset sekä viedä alaa kohti hiilineutraaliutta. Selvitys toteutetaan osallistamalla mittaukseen alalla toimivia artisteja, tapahtumapaikkoja ja tapahtumia sekä hyödyntämällä tilastotietoja. Tiedonkeruun valmistuttua mittaajat saavat oman hiilijalanjälkilaskelman ja lausunnon laskennan tuloksista samalla kun valtakunnallisesti saadaan selville koko toimialan ilmastovaikutukset.

KEMUT-verkoston ei ole tarkoitus rajata toimintaansa ainoastaan nyt meneillään oleviin hankeisiin, vaan toimia vapaana ideoinnin ja kehittämisen alustana myös muille musiikkialan laajemmille hankkeille. Verkosto on avoin uusille yhteistyöehdotuksille ja kumppaneille – laaja-alaista yhteistyötä tarvitaan, jotta kestävän kehityksen tavoitteet näkyisivät, kuuluisivat ja toteutuisivat musiikkialan kaikilla alueilla.

Anu Ahola ja Merja Hottinen ovat KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkoston perustajia. Ahola koordinoi tällä hetkellä verkoston yhteishankkeita. Hottinen toimii verkoston asiantuntijana ja työskentelee Music Finlandin tutkimuspäällikkönä.

 
Anu Ahola, Merja HottinenSuonielma.live, kestävä kehitys, musiikkiala, elävä musiikki