”Pidä toveruus pyhänä” — Työläislasten maailmankuva koulujen lauluissa ja lukukirjoissa 1900-luvun alun suomalaisyhteisöissä Pohjois-Amerikassa
Suomessa varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen keskeiseksi tehtäväksi määritellään opetus, joka ehkäisee vihapuheen, rasismin ja kaikenlaisen ääriajattelun leviämistä ja korostaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tavoite tulee esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Koulu on historiallisesti pyrkinyt toimimaan tien tasoittajana, kun esimerkiksi lapsen vanhemmat kuuluvat johonkin tiettyyn poliittiseen tai uskonnolliseen yhteisöön, jonka toimintatavat ja ideologinen ajattelu eroavat valtavirrasta ja määrittelevät lapsen toimintaa koulun ulkopuolella. Suomalaissiirtolaisten lasten kouluttaminen Pohjois-Amerikassa on kuitenkin kiinnostava esimerkki siitä, kuinka yhteisön poliittiset erimielisyydet vaikuttivat myös koulutuksen tietoiseen jakamiseen kahteen vastakkaiseen leiriin.
Lue lisää
Isänmaallinen musiikki ei ole vain sinivalkoista – se on myös punaista ja valkoista
Yhteiskunnan historia välittyy voimakkaasti musiikissa. Samalla tavoin kuin esimerkiksi kaunokirjallisuuden, runouden tai kuvataiteen kontekstissa, myös musiikin avulla on mahdollista seurata kansan tai kansakunnan vaiheita. Suomessa kaikille yhteiskuntaluokille avoin julkinen musiikkielämä käynnistyi kansallisuusaatteen nousun myös 1800-luvun lopulla. Tässä vaiheessa kehittynyt vilkas yhdistystoiminta torvisoittokuntineen ja kuorolauluineen huipentui Kansanvalistusseuran järjestämillä laulu- ja soittojuhlilla, joiden tavoitteena oli suomalaiskansallisen identiteetin voimistaminen musiikin avulla.
Lue lisää
