Sini Mononen väittelee 1. joulukuuta

 

Suoni tutkija FM Sini Mononen esittää väitöskirjansa Soiva vainotieto: vainoamiskokemuksen lähikuuntelu neljässä elokuvassa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 1.12.2018 klo 12–15 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).

Vastaväittäjänä toimii MuT Laura Wahlfors (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) ja kustoksena professori John Richardson (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

 

Kannen kuva nabbteeri

 

Tämä musiikkitieteen alaan kuuluva väitöskirja käsittelee äänen ja musiikin rakentamia vainoamisväkivallan kuvauksia elokuvassa. Tutkimuksessa kysyn, millaisia kokemuksia ja merkityksiä vainoamisväkivaltaan liitetään elokuvissa äänen ja musiikin avulla. Samalla tarkastelen sitä, millaisia mielikuvia vainoamisesta väkivaltana ja väkivaltaisena kokemuksena rakennetaan, eli sitä, millaista soivaa vainotietoa elokuvat tuottavat. Soiva vainotieto tarkoittaa tässä tutkimuksessa auditiivisten kulttuurituotteiden viestimää käsitystä vainoamisesta.

Artikkelimuotoinen väitöskirja koostuu teoreettismetodologisesta ja aineistoa esittelevästä johdantoluvusta sekä neljästä osatutkimuksesta. Aineistona on neljä vainoamiselokuvaa, joita analysoidaan audiovisuaalisen lähiluvun ja -kuuntelun keinoin. Elokuvat ovat: Martha (Martha, Länsi-Saksa, ohj. Rainer Werner Fassbinder, 1974), Hirveä kosto (Lipstick, ohj. Lamont Johnson, USA, 1976), Kun tuntematon soittaa… (When a Stranger Calls, ohj. Fred Walton, USA, 1979) ja Ikuinen rakkaus (Enduring Love, ohj. Roger Michell, UK, 2004). Keskeisenä metodologiana on audiovisuaalinen lähiluku ja -kuuntelu. Eri osatutkimuksissa aineistoa lähestytään myös kulttuurisen musiikintutkimuksen, musiikin fenomenologisen tutkimuksen, psykoanalyyttisen ja feministisen musiikintutkimuksen sekä eri vainoamisen tutkimuksen diskurssien avulla.

Aineiston lähikuuntelu osoittaa elokuvien rakentavan äänen ja musiikin avulla soivaa vainotietoa, jonka mukaan vainoaminen koetaan voimakkaasti vainotun koko olemassaoloon vaikuttavana. Vainoamisen luonne väkivaltana kuvataan elokuvien musiikissa ja äänessä erilaisina tajuntaa ja kehollisuutta koskettavina negatiivisina eli maailmasuhdetta häiritsevinä elämyksinä. Niin ikään äänen ja musiikin valossa vainoamisen aika näyttäytyy niin menneisyyttä, nyt-hetkeä kuin tulevaisuuttakin hallitsevana. Musiikki ja ääni kuvaavat vainoajan ja vainotun välistä valtasuhdetta, jossa vainoajalla on korostunut valta vainotun elämästä. Vastaavasti vainottu menettää kontrollin kokemuksen omasta elämästään.

Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7460-3