Musiikintutkimuksen merkitykset ja paikat — vastauksia viimeaikaiseen keskusteluun

Musiikintutkimuksen nykyinen tilanne ja epävarma tulevaisuus Suomessa ovat kirvoittaneet viime kuukausina julkista keskustelua, johon ovat osallistuneet niin eri yliopistojen henkilöstö, tutkijat kuin toimittajat. Keskeisenä kimmokkeena keskustelulle on toiminut Helsingin yliopiston musiikkitieteen raju supistaminen viime vuosina. Pohdin tässä kirjoituksessa näiden puheenvuorojen innoittamana musiikintutkimuksen ja musiikkitiede-termin merkityksistä sekä miten itse ymmärrän musiikintutkimuksen yhteiskunnallisen arvon.

Lue lisää
Milla TiainenSuoni
Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen ahdinko ja Taideyliopiston resurssit: avoin kysymys avoimuuden uudesta mahdollisuudesta

Keväällä 2021 on käyty julkisissa medioissa, tieteellisten seurojen lehdissä ja sivustoilla sekä somessa ja blogeissa vilkasta keskustelua musiikkitieteestä ja Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen oppiaineiden täyttämättä jääneistä tehtävistä. Laaja eri mediakanavien osoittama huomio ja mielipiteenvaihto todistavat siitä, kuinka tärkeitä nämä alat ovat myös yliopistojen ulkopuolella. Pohdin tässä kirjoituksessa keskustelun taustalla olevia työpoliittisia valintoja ja niiden vaikutuksia.

Lue lisää
Anne KauppalaSuoni
Mestarit-podcastsarja alkaa Areenalla kesäkuussa

Kesäkuussa 2021 YLE Areenan podcast- tarjontaan ilmestyy “Mestarit — siellä missä tytöt soittaa kitaraa” -podcast. Ohjelman toimittajina toimivat Tuuli Saksala sekä Riikka Ahokas. Kerron tässä artikkelissa, miten lähestymme podcastissa ammattimuusikkoutta ja reflektoin hieman laajemmin musiikkikasvatuksen tutkijan näkökulmasta sarjaa varten kerättyä asiantuntijamateriaalia.

Lue lisää
J. Riikka AhokasSuoni
Säveltävien naisten elämäkerrat esille — Uusi tieto muokkaa sekä historiakuvaamme että tulevaisuutta

Kansallisbiografiaan lisättiin elämäkerta-artikkeleita Suomen klassisen musiikin historian tekijänaisista. Suoni tutkija, apulaisprofessori Susanna Välimäki oli toimituskunnassa mukana ja pohtii tekstissään naisten historian tutkimisen merkitystä. Historiaesitykset ovat maailmankuvia, jotka sisältävät ne ihmiset, jotka katsotaan kertomisen arvoisiksi. Niin historiantutkijan, konserttijärjestäjän kuin musiikinopettajankin on hyvä pohtia, minkälaista maailmaa hän haluaa olla rakentamassa.

Lue lisää
Susanna VälimäkiSuoni
Music and Racism in Europe 20.-22.10.2021

Race is among the most significant social categories that informs and organises understandings of music. Although there is an abundance of music research that deals with BIPOC minorities and, at least implicitly, also with race, few studies explicitly address how processes of for example racialisation, essentialisation, appropriation and exclusion in music and music research can effectively be categorised as racist. However, recently there has been an increasing interest in the issue of racism in the field of music and music scholarship and this international online symposium seeks to bring together researchers across disciplines to discuss music and racism particularly as it relates to Europe.

Lue lisää
Suoni RySuoniTapahtuma, in english
Julkilausuma: Taiteiden tutkimuksen asemaa tiedeyliopistoissa parannettava

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta kokoaa alan tieteelliset seurat ja edustaa suomalaisen taiteentutkimuksen tutkijayhteisöä. Me allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenseurat tuomme julkisesti esille huolemme humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen heikentyneestä asemasta maamme yliopistoissa. Vaadimme, että taiteiden tutkimuksen eri alojen koulutus ja tutkimus on turvattava.

Lue lisää
Suoni RySuonijulkilausuma
Säveltäjä ja eläinsuojelu-aktivisti Siri Branderin Elegie jousi-orkesterille (1894) soi myötätuntoa

Helsingin kaupunginorkesteri soitti konsertissaan 3.3.2021 suomalaisen säveltäjän Siri Branderin Elegien (1894). Suonin tutkija ja Sävelten tyttäret -hankeen johtaja, apulaisprofessori Susanna Välimäki laati teoksesta esittelytekstin, jota orkesterit voivat vapaasti käyttää käsiohjelmissaan. Nuottimateriaalin voi hankkia Fennica Gehrmanilta. Brander kuuluu Välimäen ja Nuppu Koiviston Sävelten tyttäret -hankkeen tutkimuskohteisiin.

Lue lisää
Susanna VälimäkiSuoni
Vetoomuksia, vaikenemista ja vääriä tietoja: Kuulumisia Helsingin yliopiston kriisistä

Helsingin yliopiston taiteiden tutkijat saavat huipputuloksia niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Henkilöstöön kohdistuvien säästöjen jäljiltä pienentynyt työyhteisö on kuitenkin uupunut ja hädissään. Yliopiston johto sivuuttaa alaistensa näkemykset ja esittelee julkisuudessa yhteistyösuunnitelmia uusina ja ominaan. Kokosin tähän kirjoitukseen viime viikkojen kokemuksia jututtamalla taiteiden tutkimuksen yksikön henkilökuntaa.

Lue lisää
Janne PalkistoSuoni
Seksuaalinen häirintä — mitä ja miksi? (Osa 2/2)

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastelen seksuaalista häirintää klassisen musiikin alalla. Ensimmäisessä osassa pohdin seksuaalisen häirinnän eri muotoja, ja käsitteen määrittelemiseen liittyviä ongelmia. Toisessa osassa tarkastelen, miten eri teoriat selittäisivät sukupuolittunutta ja seksuaalista epäasianmukaista käytöstä taidemusiikkikulttuurissa.

Lue lisää
Anna RamstedtSuoni
Seksuaalinen häirintä — mitä ja miksi? (Osa 1/2)

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastelen seksuaalista häirintää klassisen musiikin alalla. Ensimmäisessä osassa pohdin seksuaalisen häirinnän eri muotoja, ja käsitteen määrittelemiseen liittyviä ongelmia. Toisessa osassa tarkastelen, miten eri teoriat selittäisivät sukupuolittunutta ja seksuaalista epäasianmukaista käytöstä taidemusiikkikulttuurissa.

Lue lisää
Anna RamstedtSuoni
Naismuusikot-tutkimuspäivien jälkipuintia

Taideyliopiston Historiafoorumi sekä DocMus- ja MuTri-tohtorikoulut järjestivät yhteistyössä Suoni ryn kanssa 26.–27.1.2021 Naismuusikot-aiheiset etäseminaaripäivät. Alun perin yksipäiväiseksi kaavailtu tapahtuma paisui huomattavasti odotettua suuremmaksi, kun sekä esitelmäehdotuksia että osallistujia saapui mukaan ilahduttavan runsain mitoin. Tässä blogissa pohdin lyhyesti seminaaripäivien antia ja tulevaisuutta sekä järjestäjän että tutkijan näkökulmasta.

Lue lisää
Nuppu KoivistoSuoni
Neliön sovittaminen ympyrään — marginalisoidut kehot musiikkikasvatuksessa

Yhdenvertaisuuslaki, perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat jokaisen oppilaan mahdollisuutta oppia, kuulua joukkoon, kasvaa täyteen potentiaaliin sekä tulla aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi riippumatta yksilöllisistä ominaisuuksista tai taustoista. Kuitenkin koulussa nousee esiin ajoittain tilanteita, joissa oppilaiden erityisen tuen tarpeet haastavat opettajan pedagogiset käytännöt ja asenteet. Tämä blogiteksti pyrkii ymmärtämään kehollisuuden, marginaalisoitujen kehojen ja musiikkikasvatuksen risteyskohtaa feministitutkijoiden näkemysten avulla. Erityisesti Rose-Marie Garland-Thomsonin käsite misfit toimii tälle tarkastelulle kriittisenä peilinä.

Lue lisää
Katja SutelaSuoni
Hiphop-feminismi ei tarjoa valmiita ratkaisuja, mutta kutsuu kaikki mukaan keskusteluun

Hiphopia feministisestä näkökulmasta käsittelevät Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä -uutuuskirja ja Hiphopin salatut stoorit -podcast pohtivat yhteiskunnallisia rakenteita sekä minkälaiset tekijät ja ilmaisu pääsevät osaksi populaarikulttuuria. Ne kysyvät miltä tasa-arvoisempi kulttuurikenttä näyttäisi sekä kannustavat ”kuuntelemaan, keskustelemaan ja vaatimaan enemmän”.

Lue lisää
”Pidä toveruus pyhänä” — Työläislasten maailmankuva koulujen lauluissa ja lukukirjoissa 1900-luvun alun suomalaisyhteisöissä Pohjois-Amerikassa

Suomessa varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen keskeiseksi tehtäväksi määritellään opetus, joka ehkäisee vihapuheen, rasismin ja kaikenlaisen ääriajattelun leviämistä ja korostaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tavoite tulee esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Koulu on historiallisesti pyrkinyt toimimaan tien tasoittajana, kun esimerkiksi lapsen vanhemmat kuuluvat johonkin tiettyyn poliittiseen tai uskonnolliseen yhteisöön, jonka toimintatavat ja ideologinen ajattelu eroavat valtavirrasta ja määrittelevät lapsen toimintaa koulun ulkopuolella. Suomalaissiirtolaisten lasten kouluttaminen Pohjois-Amerikassa on kuitenkin kiinnostava esimerkki siitä, kuinka yhteisön poliittiset erimielisyydet vaikuttivat myös koulutuksen tietoiseen jakamiseen kahteen vastakkaiseen leiriin.

Lue lisää
Saijaleena RantanenSuoni
Seinät leveällä ja katto ko­rkealla – säveltäjien ”suo­ma­laisuus” musi­ikin his­to­ri­ankir­joituk­sessa

Kysymys säveltäjien kansallisuudesta musiikin historiankirjoituksessa on ollut pinnalla viime aikoina. Viimeksi kantaa asiaan otti säveltäjä Kalevi Aho, joka marraskuun Rondo-lehdessä julkaistussa kolumnissaan pohti ”suomalaisuuden” merkitystä ja säveltäjien kansallista identiteettiä maamme musiikin historiankirjoituksessa. On tietenkin positiivista, että asiasta on virinnyt keskustelua — tässä lyhyessä blogitekstissäni haluaisin kuitenkin haastaa Ahon tekstistä kuultavan käsityksen siitä, että säveltäjiä voisi luokitella vain yhteen kansalliseen lokeroon tai että nämä lokerot olisivat toisensa poissulkevia.

Lue lisää
Nuppu KoivistoSuoni